Alkuvuosi on ollut meidän porukalla ehkä hiljaiselta vaikuttava, mutta taustalla on eletty itseasiassa aika hektistä aikaa. Otimme siis askeleen taaksepäin myymällä vaivalla ja suurella rakkaudella remontoidun omakotitalomme, ja muuttamalla taas vuokra-asumisen "ihanuuteen". Saimme sentään vuokrakolmion juuri siltä tutulta alueelta mistä halusimmekin, rivitalosta ja omalla pihalla varustettuna. Kaikki tämä vaivannäkö siksi, että saisimme otettua kaksi askelta eteenpäin ja rakennettua sen unelmien talon tontille jonka ostimme viime vuonna. No, talopaketti on nyt tilattuna, ja odottelemme vain lumien sulamista jotta pääsisimme pohjatöiden tekoon. Sillä aikaa nautimme hetken vuokralla asumisen helppoudesta; ei lumitöitä, ei lukuisia postilaatikkoon tulvivia kiinteistön ylläpitolaskuja... Niitä riittää kyllä taas ensi vuonna.

Alkuvuosihan oli tylyä tilastoa pakkaslukemien osalta, joten koirat ovat nauttineet nyt täysin rinnoin päästyään taas lenkkeilemään kunnolla. Kuntoa kohotellaan, ja Iisa vanhuksellakin on taas pari vuotta tipahtanut iästä pois kun se kirmailee nuorimmaisten kanssa. Koirilla on koti siellä missä perhe on, ja niin ovat meilläkin wipulit kotiutuneet hyvin rivitaloasuntoon.

Yhtä asiaa koirat jäävät kovasti kaipaamaan entisestä talosta, nimittäin takkaa. Huomaa hylätty peti,

kun vaihtoehtona on takkatulen lämpö ja nukkamatto.

 

Jengi ulkoilemassa Kemijoen rantatörmällä.

 

Jonathan ja kutittava takki

 

Tänään oli jo näin lämmintä, ei tarvinnut enää takkeja hidastamaan kaahailua.

 

Hymyt korvissa